Suvipiha

Suvipiha, kiitos että saavuit siemenies kanssa jo helmikuussa, hyvissä ajoin kauppaan. Samalla kun me suomen etelässä olemme toppahaalareissa, ikäänkuin valovuoden päässä kesästä, tuntuu järkyttävän ihanalta valita kukkapenkin kaunottaria. Kuukauden koitan vielä malttaa, sen jälkeen istutan ikkunalaudalle lyhtykoisoa, siperianunikkoa, laventelia, myskimalvaa ja sekametelisiemeniä. Jossain siinä välissä suihkutan puutarhaletkulla kuumaa vettä kinoksiin jouduttaakseni kevään tuloa, suunnittelen kivi/betoni kukkapenkkiä ja ostan vähän lisää siemeniä.

Oi kevät kiirehdi, mulla on sua ikävä.

Snö

Kaunistahan tuolla on. Muutama päivä jouduttiin tuhahtelemaan kakan värisille tienvierustoille. Taas on puhdasta ja jotenkin viattoman näköistä. Ikäänkuin luonto näyttäisi että häneen voi luottaa. Kökön jälkeen tulee aina parempaa.

Aion siitä huolimatta hiihtää ladun sijaan piskuiseen kasvihuoneeseeni. Syksyllä jäi siivoamatta, tiesin että vimman ja innon kanssa on kivempi puuhailla.